Harmaakallion kaava on edennyt viimeiseen vaiheeseensa, eli asemakaava-ehdotukseen. Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike ry on aiemmasta vaiheesta, eli kaavarunkovaihtoehdoista A-C (keväällä 2008), jo mielipiteensä esittänyt, ja esittää nyt esillä olevasta kaavaehdotuksesta seuraavaa:

1. On erinomaista, että (vanhaan) Loviisaan ensimmäistä kertaa pitkään aikaan suunnitellaan hieman mittavampaa asutusaluetta. Ehdotettu alue on myös monilta osin varsin hyvin siihen tarkoitukseen soveltuva.

Kaavoitustyön yhteydessä on myös kiitettävällä tavalla huomioitu monia meille tärkeitä näkökohtia, kuten luontoselvitys perho- ja lepakkotutkimuksineen. Samoin rakentamiseen liittyvät kestävän kehityksen periaatteet ovat tulleet varsin hyvin huomioiduksi.

2. Sen sijaan olemme edelleen sitä mieltä, että hanke kokonaisuudessaan on ylimitoitettu, etenkin suhteessa sen vaikutuksiin alueen nykyiseen ja tulevaan virkistyskäyttöön. Harmaakallion alue edustaa harvinaisen eheää ja lähes koskematonta metsäaluetta aivan keskustan läheisyydessä, kävelymatkan päässä. Itse Harmaakallio edustaa huomattavia maisema-arvoja, jotka tulevat nyt aivan turhaan tärvellyiksi asutuksen työntyessä aivan sen viereen, aivan kallion rinteelle asti.

Nykyinen kuntopolku/hiihtolatu jää myös huomattavalta osin asutuksen ja teiden alle, eikä sille ole kaavassa mitenkään varattu korvaavia linjauksia. Puhumattakaan siitä, ettei asutuksen vaikutukset polkuun/latuun lainkaan kartoista ilmene.

3. Hanke on tarkoitus toteuttaa kolmessa vaiheessa. Ensin alueet 1A (korttelit 30-40) ja 1B (korttelit 1-8), sitten alueet 2A (korttelit 9, 45 ja 52) ja 2B (korttelit 41-52) ja viimeisinä 3A-3C (korttelit 10-29). Näistä ensimmäiseen ja toiseen sisältyy vähemmän ongelmia. Tehokkuusluvut ovat kylläkin edelleen turhan korkeat, 1B-alueella pääosin kerrostaloja ja 2A ja 2B-alueella pääosin kaksikerroksisia rivitaloja.

Sen sijaan kolmas, lähinnä rivi- ja pientaloista koostuva vaihe 3 A-3 C on ongelmallinen. Siihen liittyy myös alueen läpi kulkeva Harmaakallionkatu. Koko tämä alue työntyy aivan liian lähelle Harmaakalliota, eli lähes kallioon kiinni. Tämä koskee etenkin Harmaakalliokadun länsipuolisia kortteleita, eli 10 sekä 15-19 ja 20-24. Huomattavan osan nykyistä kuntopolkua/hiihtolatua syövät myös 1B-vaiheen korttelit 5, 6 ja 9.

4. Parhainta olisi mielestämme, että kolmas vaihe jäisi, alueen virkistysarvojensa johdosta, kokonaan toteutumatta. Mikäli tähän kuitenkin tulevaisuudessa päädytään, esitämme ehtoina seuraavaa:

a) Hankkeen pitäisi käytännössäkin edetä vaiheittain niin, ettei kolmannen vaiheen valmistelutöihin (hakkuut, kunnallistekniikka jne.) ruveta ennen kuin on täyttä varmuutta siitä, että alue todellakin tulee rakennetuksi. Tällöin estetään alueen luonto- ja virkistysarvojen turha turmeltuminen. Tähän liittyy myös suunniteltu Harmaakallionkatu, joka lienee tarpeeton mikäli kolmas vaihe jää rakentamatta.

b) Mikäli kolmas vaihe kaikesta huolimatta toteutuu, vähimmäisvaatimuksena olisi, että kaavasta poistetaan ne korttelit ja tontit jotka työntyvät liiaksi VL -alueelle, itse Harmaakallion läheisyyteen ja siten häiriten tärkeitä osia nykyisestä kuntopolusta/hiihtoladusta.

Tällaisia ovat korttelit 10 (erityisesti tontit 1 ja 2), 15 (tontti 4), 17 (tontit 1, 6 ja 7), 18 (tontit 1,2,5 ja 6), 19 (tontit 1 ja 2), 20 (tontit 6,7 ja 8), ja 23 (tontit 1-4). Ehdotetuille tonteille merkityt yhdystiet tulevat samalla tarpeettomiksi (kortteleissa 15, 17 ja 18). Korttelin 15 ja 17 väliin on merkitty kevyen liikenteen väylä mikä on tarpeeton, koska korttelin pohjoispuolella vain yhden tontin päässä on leveä viherkaista, johon on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti.

5. Kaava-alueella oleva lähivirkistysalue ja taajamametsä tulee säilyttää mahdollisimman koskemattomana, eikä sitä tule pirstoa. Alue on pitkään palvellut ja sen tulisi tulevaisuudessakin palvella kaupunkilaisten ulkoilualueena. Harmaakallion virkistysarvo tulee lähitulevaisuudessa huomattavasti kasvamaan, etenkin sen ollessa niinkin lähellä keskustaa, puhumattakaan uudesta Harmaakallion asuinalueesta.

6. Suurta arvoa edustaa etenkin alueella sijaitseva 3 km:n kuntopolku/hiihtolatu, jatkomahdollisuuksineen mm. Valkoon. Varsinkin hiihtolatuna se on laajalti tunnettu. Ladulla hiihdetään pelkästään perinteistä tyyliä joten se on kaksilatuisenakin suhteellisen kapea. Tämä, yhdessä latua ympäröivän metsän kanssa, aiheuttaa sen, että se on auringonsäteiltä suojassa. Tämän johdosta hiihtokausi Harmaakalliolla on tunnetusti lähialueen muita latuja (esim. Urheilupaviljonki) huomattavasti, jopa kuukausia pitempi. Varsinkin huonoina talvina (ja ne lienevät yleistymässä) ero on tuntuva.

Siksi on lyhytnäköistä uhrata kaikkien yhteistä pääomaa liian lähelle tunkeilevalla asutuksella. Ladun johdosta ykkösvaihettakin tulisi tarkentaa, etenkin kortteleiden 6 ja 8 kohdalla. Nekin syövät osan nykyisestä hiihtoladusta/kuntopolusta, ilman että kaavaan mihinkään olisi merkitty korvaavaa latu/polkulinjausta. Sama koskee varausta urheilukentälle ja siihen liittyvälle toiminnalle.

Ylipäätään on huomionarvoista, ettei kaavassa ole mitenkään huomioitu miten nykyisen hiihtoladun/lenkkeilypolun osittainen häviäminen korvataan uusilla latu/polkulinjauksilla. Häviäähän ladusta/polusta satoja metrejä uudisrakennuksen tieltä. Kaavaselostuksessa todetaan, että nykyiset kuntopolut/hiihtolenkit säästetään – mutta eihän näin ole asianlaita mikäli karttoja tarkkaan katsoo. On varsin huomionarvoista, ettei kartoista lainkaan ilmene hankkeen vaikutuksia nykyiseen kuntopolkuun/latuun (muuta kuin suurennuslasia käyttämällä!)

Loviisa on viime aikoina voimakkaasti korostanut vihreitä linjauksiaan, esim. uuden moottoritiehankkeen yhteydessä. Näitä arvoja tulisi myös Harmaakallion asemakaavan kohdalla paremmin kunnioittaa, onhan luonnon virkistyskäyttö vihreyttä puhtaimillaan.

7. Sen sijaan kaavaselostuksessa on hyvinkin yksityiskohtaisia ohjeita itse rakentamisen, esim. pintamateriaalien, värien ja piharatkaisujen suhteen. Kestävän rakentamisen periaatteiden kunnioittaminen on toki tärkeä asia, mutta selostuksessa on jopa pikkumaisuuksiin meneviä ohjeita. Tarkoituksena on ymmärtääksemme luoda tiiviisti rakennettu pientaloalue, joka vertautuisi vanhoihin ja yleisesti ihailtuihin puutalokortteleihin. Kunnallisteknisten ja muiden vastaavien ratkaisujen suhteen on tietysti oltava tarkka, edellyttäen kestäviä ratkaisuja, mutta talojen ulkomuotojen ja muiden detaljiratkaisujen suhteen voisi hieman suurempia vapausasteita sallia.

Loviisassa 18.2.2010

Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike ry